keskiviikko 23. elokuuta 2017

Ei pikkulapsivuosia enää, kiitos

Ihana Tuula pohdiskeli Oman kattonsa alla mitä ei enää kaipaa pikkulapsivuosista.

Minä en kaipaa...

1. aamuheräämisiä

Pikkukisu Elma (1v) on keksinyt että aamuyöstä viiden aikaan on tositosi kiva tulla sänkyyn hörisemään ja kertomaan että ruoka on ihan melkein loppu ja muutenkin voisi olla aika herätä.
Ihan joka aamuyö en ylenpalttisen hellyysepisodin jälkeen onnistu pääsemään unen päähän kiinni ja aamu voi olla vähän tahmea.
Yhtenä tällaisena aamuna totesin Lehtorille että nämä aamut sietää kyllä, kun tietää että jossain ihan lähitulevaisuudessa saa taas nukkua, toisin kuin silloin kun nuo olivat ihan pieniä, ja on elämä helpompaa ja siedettävämpää.
Lehtori komppasi ja totesi vielä että Elmaa on helpompi älyttää kuin taaperoa, joka on vakuuttunut siitä, että viideltä aamulla on oiva aika herätä. Kun pysyy hievahtamatta ja hiljaa, Elma luovuttaa.

Meillä nimittäin herättiin vuosikaudet viideltä.
Toinen meistä aikuisista nousi naperon kaveriksi, toinen nukkui. Seitsemän jälkeen vaihdettiin vuoroa, paitsi taapero, joka ei nukkunut.

2. viikonloppuaamujen lastismaratonia

Tenavat saivat jostain vihiä, että viikonloppuaamuisin televisio näyttää tuntitolkulla lastiksia. Jee.
Viimeiset suunnilleen kymmenen vuotta meillä on ollut sänky olkkarissa (tai telkkari makkarissa / yksiö, jossa kaikki tarpeellinen on yhdessä huoneessa), ja se on tarkoittanut myös sitä, että ärtsyn-pirteästi päälledubatut televisio-ohjelmat ovat pyörineet hauraan aamu-uneni taustalla. En kaipaa, en sitten yhtään. En kaipaa lastenohjelmia missään muodossa.
Kummallista kyllä, nuoriso muisteli näitä lastiksia ja totesi, että ne olivat pelottavia ja traumatisoivia. Silti piti joka armas viikonloppu liimautua töllön eteen; voi pyhä lapsen ristiriitaisuus!

Nykyään herään viikonloppuisin ihan omassa rauhassani, luen lehteä tai kirjaa, olen puhumatta ja itsekseni.

Mitä yhteistiloissamme sijaitsevaan televisioon tulee, nuorisossa lievää katkeruutta aiheuttaa se tosiasia, että haluan mennä iltaisin aikaisin nukkumaan, ja se rajoittaa ruutuaikaa television edessä. Sitä saa ehkä hyvällä tuurilla jäädä katsomaan, mutta kaikkinainen kommentoiminen ja ohjeiden huutelu näyttelijöille /urheilijoille /politiikoille on ankarasti kielletty.

3. Iltabaletti

Meillä oli tyylikäs koreografia akselilla iltapala-iltapesu-iltasatu-iltalaulu.
Suunnilleen tunnissa saimme hoideltua koko lauman vaakatasoon.
Tosin - kuten kuka tahansa pikkulapsivaiheen kanssa elänyt tietää - lapsukaisten vaakatasoa ja oletettua nukahtamista seuraa lakkaamaton mullonjano/nälkä/pissahätä/ikävä -huutelu.
En kaipaa.

Paitsi sitä, että homma hoitui tunnissa.

Siinä vaiheessa kun itse yrittää kiskoa peittoa korvilleen ja yksi tutoroi kaverilleen läksyjä nettiyhteydellä, toinen alkaa asentaa jotain toimimatonta appia luuriinsa ja kolmas föönata hiuksiaan, toivon, että iltapuuhat hoituisivat tunnissa.
Tai siis ne tavallaan hoituvat, mutta eivät siinä tunnissa, joka minun mielestäni olisi paras (eli 19.30-20.30), sillä niillä on nykyään jokaisella oma henkilökohtainen tuntinsa.


*

Kyllä huomaan nyt, että hirveän väsynyt olen pikkulapsivuosina ollut.
Kaikki kaipaamattomuuteni liittyvät jollain tavalla nukkumiseen.


Teineissä parempaa on se, että niiden kanssa voi jutella ja keskustella.



*

ps. tiskikonepäivitys
Ihana Oma Kodinkonekorjaaja kävi. Tiskikoneessa on ehkä rikki joku laakerihärpätin tai sitten ei. Se ehkä toimii tai sitten ei.
Jos ei, niin sitten pitää hankkia uusi kone.
Eilen ainakin toimi.











tiistai 22. elokuuta 2017

Foliohattu päähän!

mä luulen että tiskikone ei oo rikki ollenkaan.
Te vaan väitätte meille niin.
Että te saatte meidät tiskaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.


kodinkonekorjaajaa odotellessa ehtii leipoa


Edes minä en kykene a) moiseen foliohattuiluun b) tuollaisen vehkeilyn suunnitteluun.

maanantai 21. elokuuta 2017

pieniä kotoisia kriizejä

Tarkkaavaisimmat lukijani saattavat muistaa - kuten itsekin muistan vielä piinallisen elävästi - että suunnilleen vuosi sitten kodinkoneistossamme kävi kato.

Tarina ei ehkä kerro sitä, että samassa sekoilussa ehjättiin myös tiskikonetta, joka on oikutteleva eukko. (en kumminkaan minä, joka olen kiva)
No, tässä on sekin tarina.

No, nyt sekin aparaatti rupesi pykimään. Tai itse asiassa lopetti viimeisetkin pykimiset ja sanoi vain että tsuihh.

Kyllä olisi ihminen voinut monia muita asioita miettiä ennemmin kuin hajonneita tiskikoneita.
Grr.

Pakko soittaa taas kodinkoneliikkeeseen.


*

edit myöhemmin

Soitin sinne kodinkonekorjaamoon ja kysyin että onko se teidän Ihana Oma Kodinkonekorjaaja(*) vielä teillä töissä?
Kodinkoneliikkeen setä alkoi nauraa ihan valtoimenaan ja sanoi, että on mutta se on varattu.
Höh.

Pääsimme kumminkin yhteisymmärrykseen siitä, että ihana kissoja leikittävä Ihana Oma Kodinkonekorjaajmme soittaa meille heti vapautuessaan, eli viikon puolivälin tienoilla.

("meidän palveluumme kuuluu, että asiakas saa haluamansa korjaajan ja palvelun"
Johon minä, että voitko pyytää Ihanaa Omakodinkonekorjaajaa rinkuloimaan katalogista jo valmiiksi meille sopivimman uuden aparaatin)


(*) nimi ehkä muutettu




sunnuntai 20. elokuuta 2017

sunnuntaina

on muuten ihan järjettömän vaikeaa keksiä joka päivälle jotain sanottavaa.

*

Olin perjantaina ihan tralla-lalla-laa, koska olimme menossa olutmaistajaistapahtumaan. Ajattelin että jee, ja kaikki ovat terveitä ja kunnossa ja mikään ei voi tulla minun ja leppoisan illan väliin.

Laitoin ruokaa ja iltapalaa ja määräsin nuorison siivoushommiin ja huolehdin kissat ja teinit kuntoon ja vaihdoin oluenmaisteluun sopivampaa päälle ja olimme jo puoleksi ovesta ulkona kun yksi teineistä huusi huoneestaan että torilla tapahtuu jotain kamalaa.

Ilta muutti suuntaansa.
Yksi nuorista tajusi olleensa liikkeellä juuri niillä kulmilla ja juuri silloin. Siunasin ääneen ja mielessäni että se oli ollut bussissa ja luurit korvilla.
Mutta peloissaan se oli silti.


*





lauantai 19. elokuuta 2017

Ensimmäisen kouluviikon syömingit

Nuoriso on ollut poikkeuksellisen nälkäistä. Selvästi nälkäisempää kuin lomakaudella.
Yhtenäkin päivänä keittiössä kolppasi  klo 16-21 välisen ajan joku nälkäinen sielu.

Onneksi olen kesän ja loman ja koko kevään vaivanneen ruuanlaittolaman jäljiltä aktiivinen, yli-innokas ja supertehokas ruuanlaittaja-ruokalistasuunnittelija.


Tällä viikolla syötyä:

lihapullat ja muusi, kasvispaistos, ahvenanmaan pannari

kanakastike, riisi tai muusi, porkkanasöösälaatikko, marjarahka

kalapuikot, lohkoperunat, dippiporkkanat, riisipuuro

jämäruokapäivä, kanaperunapaistos, hedelmäsalaatti, vaniljakiisseli

tortillat




Keksin ihan vahingossa aika maukkaan helpporuuan:

perunaa kuutioina
kanasiivua - semmoista valmista, mitä voi pistää vaikka leivän väliin
porkkanaa, sipulia, maustekurkkua - kuutioina tai palasina
oliiviöljyä, mausteita, pari lusikallista maustettua cremebonjouria, kourallinen juustoraastetta, vähän kermaa.
Ladotaan uunivuokaan ja työnnetään vajaaksi tunniksi uuniin.


perjantai 18. elokuuta 2017

Ekoja kertoja... ja viimeisiä

Tänä kesänä sanoin ensimmäistä kertaa ikinä:

nyt jo aikuinen poikani.




Viimeisen kerran ikinä ne kaikki menevät kouluun.
Ensi syksystä alkaen taloudessa on opiskelija.


*

Kummallista, miten kokonaisvaltaisesti kesä onnistuu nollaamaan päänuppini.
Ei ensimmäistä, eikä varmaan viimeistäkään kertaa, olen unohtanut, mitä kaikkea kuuluu aamurutiineihin.
Ei ensimmäistä, eikä viimeistäkään kertaa olen aina vähän harmissani siitä, kun kesäinen oma yksityinen aamurauhani häiriintyy.

torstai 17. elokuuta 2017

Voiko teinit jättää yksin kotiin?

Teimme taannoin kahden aikuisen lomamatkan maailmalle, keskenkasvuiset viettivät tuon viikon keskenään kotona.

Kotiin jäivät Isoveli (18v), Isosisko (16v) ja Pikkusisko (13v)
Sekä kissat Viiru (9v), Arwen (3v), Elma (1v)
ja vielä lisäksi yksi gerbiili, jonka oikeastaan pitäisi jo olla manan majoilla (grr)

Teinien kotiinjättämisen vinkkivitonen

1. Etukäteissuunnittelu
Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä tai edes kohtalaisesta etukäteissuunnittelusta ja priorisoinnista.
Mitkä asiat pitää hoitaa ja miten ne hoidetaan.
Kirjoitin teinithän eivät muista mitään mitä heille on sanottu muistiin ihan kaiken: kissojen hoidon, kodinkoneiden karvalakkiohjeet, yleiset kodinhoito-ohjeet, sen keneltä löytyvät vara-avaimet, määräyksen ilmoittautua vähintään kerran päivässä, kotiintuloajat ja muut tiedossa olevat aikataulut, kotitöiden jako-ohjeet ja neljän yleisimmin käytetyn arkiruuan valmistusohjeet variantteineen.

aika pieneen tilaan menee perheen perusarki:
tässä on kaikki tarpeellinen

Ohjeet käytiin läpi PRH-kokuksessa ("joojoo, kylmeosataan") ja vielä erikseen kunkin kanssa kahden kesken ("joojoo, mätiiän, säsanoittänjo")

Jääkaappi ja pakastin ladattiin sovitulla tavalla valmiiksi ja listasin erikseen mitä ruokia on jääkaapissa, mitä pakastimessa ja niiden viimeiset käyttöpäivät.
Nuoriso itse halusi yhden ravintolaruokapäivän, muutaman valmisruokapäivän ja muutaman tee-se-itse-ruokapäivän.

Rahaa jätettiin arkiostoksia varten ja annettiin lupa tilata pizzaa (=kebabia) yhden kerran reissun aikana. Tukiverkostolta varmistettiin että todellisessa hätätilanteessa on piikki auki.

Mahdolliset hätätilanteet käytiin yhdessä läpi: kissojen mahdollinen sairastuminen ja hoito, tai isovanhempien hätätilanteet.
Annettiin yhdelle lupa viettää pitkä ilta kavereiden kanssa ja toiselle lupa nukkua äidin ja isän sängyssä, varmistettiin että muut tietävät sen.

Hätävarjelun liioitteluna viinikaappi lukittiin. 


2. Tukiverkosto
Olemme äärettömän onnekkaita, sillä meillä on vahva tukiverkosto lähellämme: lasten isovanhemmat ovat aivan tallella ja lisäksi läheltä löytyy yksi nuorekas täti (+koira).
Viime vuosina tosin lähes kaikki perhematkamme ovat johtaneet siihen, että joku tukiverkostostamme on ollut sairaanhoidon tarpeessa, parhaimmillaan potilaita on ollut useampia. Emme siis suhtautuneet matkan toteutumiseen mitenkään itsestäänselvyytenä. 

Tukiverkostolaisten kanssa käytiin läpi mitä lupia, oikeuksia ja velvoitteita nuorisolla on ja varmistettiin että tukiverkosto on halukas ja pystyvä huolehtimaan keskenkasvuisista.
Yhdellä teineistä oli poikkeuksellisen kiireinen harrastusviikko; hänen liikkumisensa varmistettiin ekstrahyvin ja täsmällisesti.
Nuorisoa muistutettiin, että aina voi ja kannattaa kysyä neuvoa tai apua - ja vinkattiin, kuka isovanhemmista, vaiko täti, on pätevin ottamaan kantaan mihinkin murheeseen. nuorilla itsellään oli tämän osalta melko vahvoja mielipiteitä. 

Tukiverkostomme huolehti  minuuttiaikataulutetun harrastuskuljetuksen, johon sisältyi yhden esityksen päättyminen, vesitaksi ja seuraavan esityksen alkaminen - jopa niin, että nuori oli oikeassa paikassa etuajassa; siis äärettömän hyvin (kiitos mofa ja murri!)

Tukiverkosto laajeni perheyksikön ulkopuolellekin, kun kiipelin valmentaja lupasi puhelimessa: mä pistän sen treenaamaan kun sillä on tylsä ja ruokin kun on nälkä (kiitos H!)






3. Wifi
Kun aloimme varata matkaa, oli ensimmäinen edellytys että hotellissamme on kattava wifi.
Matkakohde ja hotellimme olivat hyvin wifi-varusteltuja, ainoastaan hotellihuoneessa wifin toiminta oli hitaanpuoleista. Iltojen iloksi suunnitellut näköpuhelut jäivät toteuttamatta.
Olimme päivittäin useaan otteeseen yhteydessä nuorisoon.


4. Luottamus
On itse asiassa aivan ykkösasia teinien yksinjättämislistauksessa.
Luotan teineihin.
Ja luotan siihen, että ne noudattavat sovittuja.


tämä viesti tupsahti puhelimeen kun laskeuduimme Hesaan
aloin kyynelehtiä


Tunnen teinini ja tiedän että niihin voi luottaa.




*

Annoin niille yhden semisti syvällisen perhe- ja parisuhdeneuvon:
Kotitöistä ei kannata riidellä, ne on kumminkin pakko hoitaa. Tehkää sopimus kuka hoitaa mitäkin. Jos esim. tiskikone tuntuu ällöltä, voi sanoa että haluaa hoitaa jonkun muun homman. Hommat on hoidettava ajallaan ja mukisematta, ilman että siitä täytyy huomauttaa. Ei kannata käydä kauppaa, ei mene koskaan tasan.

Ne olivat pitäneet keskenään PRH-kokuksen ja jakaneet kotihommelit kun olimme lähteneet.

Käytännössä luulen, että Isoveli pyöritti koko paletin, tytöillä oli niin paljon omaa muuta menoa.
Koko viikkoon mahtui yksi ainoa kriizinpoikanen, ja sekin johtui pikemminkin väsymyksestä ja stressistä kuin todellisesta kriiziytymisestä.
Siitä selvittiin nukkumalla yön yli.

Iltaisin tuli ihania kuvia kun ne makasivat pitkin ja katsoivat yhdessä LOTRia.