Laulaen tulee

Kuten lähes aina niinpäkai ruokaa tarjoillessani myös tänään laulaaluikautteleiksin pikku aarian keskenkasvuisten suloisten pulluraposkieni iloksi: vaan syöpäs keltaporkkanoita, näkkileipää päällä voita...
Yksi pulluraposkista havahtui teinikoomastaan ja ihmetteli porkkanoita ja voita, mikä ihmeen yhdistelmä se oikein on.

Satuin olemaan poikkeuksellisen laulahtelevaisella tuulella, joten rykäisin menemään ihan koko kappaleen - muistanette varmaan itsekin tämän opettavaisen laulun:

Joka ahmii makkaraa
ja lihaa, luuta rasvaa,
se laiskistuu ja kauheaa on kuinka vatsa kasvaa!
Vaan syöpäs keltaporkkanoita,
näkkileipää, päällä voita
puolukkaa ja mustikkaa
salaattia, persiljaa:
niin köykäinen on sulla massu
kepeästi nousee tassu,
heräät aamuvarhaisella, etkä valvo öitä!

Jostain syystä nuoriso sai naurukohtauksen, käsittämätöntä: lauloitteko te muka koulussa tollaisia lauluja?

Muistutin että hamassa nuoruudessani, jossain holtittoman kuusikymmenluvun ja hulvattomien ysikymppisten välillä, siellä kylmän sodan ja vaaran vuosina, kouluissa opiskeltiin vakavissaan hyvää kansalaisuutta eikä mitään yleistä lorttiutta.

Työtä - työtä - työtä tehdään
jotta - jotta leipää syödään,
työ ihmisen tuo tekijälleen mielen niin iloisen.

Ja
Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen...

Ja
Aja hiiiljaa isi nyt vain...

Ja
Popsi, popsi porkkanaa...

Ja
Hampaita Heikin oomme kaikki /Heikki se meitä usein harjaa...

Ja
Peruna on pyöreä, peruna on soikea, peruna on ruoka ihan oikea...

Ja-ja-ja

Ehtymätön pedagogisten laulujen varantoni oli vasta käynnistymäisillään, kun nuoriso huomautti, että ensimmäisessä esittämässäni laulussa on havaittavissa selvää poliittista epäkorrektiutta: se selkeästi aiheuttaa pahaa mieltä heikon itsetuntonsa kanssa kamppaileville epävarmoille nuorille: kauheaa on kuinka vatsa kasvaa.
Minä totesin siihen, että siksipä juuri meidän ikäluokallamme onkin niin värjyvä itsetunto, kun kaiken päivää on tuollasia hilpeitä viisuja veisattu.
Ja sitten sanoin että kai te nyt ymmärrätte miksi meidän lapsuutemme oli vähän surullista aikaa, mutta liikennesääntö-hygienia-ruokavalistuspuoli on meillä aika hyvin hanskassa.

Omat henkilökohtaiset suosikkini kaikista mahdollisista kasvattavista lauluista ovat ilman muuta Työtä-työtä-työtä tehdään - saan siitä yhäti vatsakramppeja, sekä se virsi, jota aamunavauksissa tavattiin htäysin palkein päästellä joutukaa sielut, on aikamme kallis. Siinä kuulkaa lähtee angstisen esiteinin päivä käyntiin hilpeääkin riemukkaammin mielin: vuotemme virtana vierivi pois tosin yksi kypsempään ikään ehtinyt rouva väitti että se kuuluu laulaa vuoteemme virtana, että silleesti se kuulemma vedettiin jossain tampereen tyttölyseossa tai missälie. Kyllä umpeutui sukupolvien välinen kuilu hetkessä kun totesimme että samalla virrellä on aamuja avattu vaikka meillä oli ikäeroa ainakin parikymmentä vuotta

Sellainen jäi kyllä nyt sielua kurmottamaan, että mitkä kaikki kasvattavat, opettavaiset ja merkittävät laulut olen jo ehtinyt unhoittaa?

Löytyykö ikätovereideni muisteista tärkeitä liikenne-, ruokavalistus- ja hygienialauluja? Entä opiskeluun kannustavia pikkuviisuja?
Ihan varmasti on joku matikkalaulu tai fotosynteesiaaria?
Pakko olla.
Siinä yhdessä telkkarisarjassa Ruusun ajassa, siinä oli ainakin semmoinen räppi että solukelmu kuuluu kaikkiin aitotumallisiin... kyllä on sekin hyödyllinen laulelma, aina kun pohdin että kuuluuko vai ei, niin heti muistan että kylläpä hyvinkin; aitotumallisiin.

ps. nuoriso ihmetteli, että mitä ovat keltaporkkanat? En osannut vastata. Ne arvelivat, että porkkanoihin on ehkä jälkikäteen tehty jotain värisäätöä, lisätty kontrastia kai.


14 kommenttia:

  1. Voi luojan tähden. Sulla on pelottava valistuslaulumuisti. Kuin sä t oo lapsilles iltalauluina moisia laulanut.
    Mä en ollut kuullutkaan keltaporkkanlaulua. Sitä ei ehkä MUN nuoruudessa laulettu vielä.

    Mulla on ikuinen suru siitä joululaulusta "hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikäväää".
    Mitä sitä kirjoitettaessa on ajateltu? Traumatisoida lapset? Saada pelkäämään aikuisuutta ja elämää?
    Ihan varmaan suomalaisten synkkämielisyyden syy.

    VastaaPoista
  2. No emmä nyt sentään tollaisia iltalauluina niille laula, enkä siirrä lapsuuden traumoja eteenpäin. Mä keksin niille ihan omat traumat :)

    Mut kun ruvettiin syömään, tupsahtivat keltaporkkanat jostain mun päähäni ja siitä seurasi valistuslauluvyörymä...

    "hetken kestää elämä" on kieltämättä synkkää ja ikävää. Ja suurin osa suomalaisista joululauluista on muutenkin aika...surumielisiä. Kyllä on kurjaa juhlia. Niin se on.

    VastaaPoista
  3. Yhdyn Pinkkiin - sulla on pelottavan hyvä muisti! Mä muistan kyllä liikennelaulun, aja hiljaa isin ja popsi popsi porkkanan. Noista muista en ole kuullut. Mutta meillä hoilattiin urkuharmoonin tahdissa "Tooootuuuden henki, johda sinä meitä..." Ja pyhäkoulussa ja kirkossa jouduin olosuhteiden pakosta istumaan silloin tällöin ja mietin lapsena kovastikin helvetin tulia ja ankaraa jumalaa (tältä osin olen onneksi nykyään avartunut näkemään jumalan toisenlaisessa valossa). Ja senkin muistan, että kunnon kansalaisen olisi pitänyt tietää ulkoa kaikki Neuvostoliiton joet. Mitä niitä nyt olikaan, Ob, Jenisei, Lena...?

    Tässä valossa en nyt enää ihmettele, että takaraivossa kaihertaa usein jonkinlainen syyllisyys ja vajavaisuus. Se iskostettiin sinne jo varhaisvuosina :D

    VastaaPoista
  4. Valistuslaulut tuntuivat varsin tutuilta nuo liikennelaulut, popsi-popsi porkkanat ja muut. Kyllä niitä on laulettu. Listasi puuttui:
    Lisää työn ylistystä: Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa... Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle...
    Kehitysyhteistyön avuksi: Pikkuinen tyttö on kyllä Maria. Resuinen mekko on yllä Marian. Seudun nimi on Cobacabana...
    Entäs sitten kaikki maakuntien laulut kuten Nälkämaan laulu.
    Koulun musiikkikirjassa oli muuten myös: työnorjat sorron yöstä nouskaa.. tää on viimeinen taisto, rintamamme yhtykää..

    Ei ollut pelkästään kevyttä iskelmä/pop-renkustusta minun lapsuudessani.

    Pitäisikö pitää valistuslauluiltamat?? :D

    Tästä tuli sellainenkin muisto mieleen, että ala-asteella kokoonnuttiin joka perjantai aamunavaukseen liikuntasaliin ja aluksi/lopuksi laulaan lurautettiin virsi. Seistiin pituusjonoissa, tytöt ja pojat erikseen. Aika painostava oli noiden aamunavausten fiilis.

    VastaaPoista
  5. Tuula: totta, totuuden henki jäi puuttumaan. Meidän kulmilla sitä laulettiin kouluvuoden ekana päivänä.

    RvaK: Voi kääk ja kyllä, maakuntalaulut! Ja Kotimaani ompi Suomi - missä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa...! Ja poliittiset laulut! Lenin-setä asuu Venäjällä! Ja "silloin vapaa on taas U..." (en viitsi kirjoittaa sitä ajankohtaista maata tähän, etteivät luule minun ottavan kantaa)

    Voi kyllä, ehdottomasti täytyy pitää valistuslauluiltamat!

    Kävin pari vuotta alakoulua maalla: Joka musantunnilla opeteltiin yksi laulu ulkoa, ja kerrattiin edellisten tuntien laulut.
    Siellä myös keräännyttiin (pituusjonossa luonnollisesti, mutta sentään luokittain) koko koulu joka aamu urkuharmoonin ympärille aamunavaukseen: joutukaa sielut on aikamme kallis (ja muutama muu virsi, osaan niitäkin melkoisen määrän...)

    VastaaPoista
  6. Ja totta Tuula, Neuvostoliiton joet! (jotka ovat muuten Ural, Volga, Don, Dnepr, Dnestr, (apua - en muistakaan) Lena, Jenisei, Ob.

    VastaaPoista
  7. Kauhean moderneja lauluja teillä laulatettiin. Me lauloimme tasan niitä samoja koululauluja, joita vanhempammekin meitä ennen. "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän..." jne., nuotiolauluja, uiuiuikkia ja sen semmoisia. Ja toki niitä maakuntalauluja ja pohoismaiden kansallislaulut kaupan päälle. Ja "Siniristilippumme (pumme)... Tai sit mä olen vanhempi kuin muut vastanneet, mikä sekin lienee mahdollista...

    VastaaPoista
  8. "Ihminen, katso vetehen, ihminen, katso ilmaa, katso taakse ja etehen, näinkö rakennat tuhosi siltaa..."

    Nää valistuslaulut iski niin syvälle, että yksi ystäväni sävelsi anatomian kirjan lukiessaan lääkiksen pääsykokeisiin."Langerhanssin saarekkeer haimassa on, haimassa on, haimassa on.."

    VastaaPoista
  9. "Ihminen, katso vetehen, ihminen, katso ilmaa, katso taakse ja etehen, näinkö rakennat tuhosi siltaa..."

    Nää valistuslaulut iski niin syvälle, että yksi ystäväni sävelsi anatomian kirjan lukiessaan lääkiksen pääsykokeisiin."Langerhanssin saarekkeer haimassa on, haimassa on, haimassa on.."

    VastaaPoista
  10. voi kääk; TUON laulun olin melkein unohtanut.

    Ja on kyllä lääkäriopiskelijalle aika oiva idea, mutta potilaalle ankea, jos lääkäri alkaa veisata tuommoista viisua samalla kun painelee potilaan vatsaa :)

    VastaaPoista
  11. Ihanaa, muutkin ilahduttavat lapsia opettavaisilla lauluilla! Minullakin on aina laulu tilanteeseen kuin tilanteeseen, ja täältä löytyi muutama sellainen, jonka olin jo unohtanut! Tänään harjoittelemme Nälkämaan laulun, koska pojalla on huomenna laulukoe, ja sillä saa kuulemma kympin.

    VastaaPoista
  12. Metka juttu tuo Nälkämaan laulu; meidän leveyksillä sitä ei mitenkään ihan valtavia määriä ole laulettu. Vain sen verran että osaan muutaman tahdin alusta.
    Mutta Varsinaissuomalaisten laulua tietenkin vedettiin senkin edestä :)

    VastaaPoista
  13. Etsin sanoja lauluun "Joka ahmii makkaraa,,,," kiitos niistä. En juurikaan seuraa blogeja mutta nyt innostuin?! ehkä jopa kirjoittamaan itse. Siksi tuolla lukee nimetön , pitää perehtyä hiukan asiaan. t. Eeva Niemelä

    VastaaPoista