tiistai 23. tammikuuta 2018

Ruokahuoltoa ja teinikeskusteluja

viime aikona nurkissa on notkunut normaalin teinimäärän päälle muutamia bonuksia.

Yhtenä iltana meillä piti kokoontuman matikan tukiopetusryhmä, jonka Isosisko oli luokastaan mobilisoinut. Ilmeisesti Isoveljen kyvyt matikanopena ja -selittäjänä  ovat saavuttamassa myyttisiä mittoja nuorison keskuudessa.
Alustavien tietojen mukaan tukiryhmään oli tulossa kolmesta neljään nuorta omien lisäksi.
Ja koska ne olivat tulossa suoraan pitkän koulupäivän jälkeen, minun mielestäni ne piti ruokkia.

Keitin jättiläiskattilallisen jauheliha-härkis-soppaa ja marjapuuroa tein ja pikkusämpylöitä ja kaivoin esiin kahvivärkitkin että nuoriso pääsee opiskelutunnelmiin.
Isoveli tuli keittiöön ja totesi onpas täällä hyvä palvelu, meidän kannattais ehkä perustaa yksityiskoulu. 
Olin välittömästi samaa mieltä. Se olisi metkaa.

Matikan tukiryhmä kokoontui keittiössämme lopulta vain kahden opiskelijan voimin yhden kokonaisen iltapuhteen ajan.

Minulle kantautuneen huhun mukaan yksi ei saanut tulla kun sen kotijoukot eivät uskoneet tällaisen yksityiskoulun olemassaoloon.

*

Toisena päivänä meillä oli ihan muuten vain ajankulukseen notkuvaa teiniväestöä.
Kanapyöryköitä, perunamuusia, hedelmälohkoja.
Ja hihitystä.
meillä ei ikinä keskustella tälleen kotona, totesi vieraileva teini (ihan älytöntä päänpaukutusta meneillään) ja hihitti kanapyörykkäänsä, voiksä taas ens kesänä lähteä meidän kanssa Lintsille. 

Mikään ei ihmisen sielua lämmitä niin kuin teinin tyytyväisyys.

Lupasin tietysti. Jos oma teini vaan suostuu siihen.

**

Viikonloppuna kehittelin ruuaksi uuniperunoita, ja vastoin kaikkia odotuksia ne olivatkin menestys.
Me syödään näitä tyyliin kerran vuodessa, vois olla useamminkin.
Lupasin oitis, koska uuniperunat ovat halpaa-helppoo-nopeeta. Tai jotain sinnepäin kumminkin.

Uuniperunat ilman foliota
rosamundaa (tai vastaavaa uunilajiketta) 2-3 /syöjä (perunan koosta riippuen)
Pese perunat huolellisesti. Ota käsiin pieni loraus öljyä ja pyörittele jokainen peruna käsiesi välissä.
Laita uuniin - pellillä tai muussa uuninkestävässä kaukalossa ettei öljy valu pitkin, 175-200 astetta, noin tunti.

Täytteet
Kinkkutäyte: pussillinen kinkkukuutioita, majoneesia, puoli purkkia kermaviiliä, puolikas sipuli, puolikas porkkana, mausteita.
Surauta porkkana ja sipuli hienoksi silpuksi, laita astiaan ne ja kinkkukuutiot, majoneesi ja kermaviili sekä mausteet. Anna maustua noin tunnin verran. Voi laittaa myös paprikakuutioita ja /tai maustekurkkukuutioita

Kalatäyte: kylmäsavukalaa, reilut puoli purkkia creme fraichea, kermaviiliä, puolikas sipuli, puolikas porkkana, mausteita.
Surauta porkkana ja sipuli hienoksi silpuksi, silppua /palastele kala mukavankokoisiksi suikaleiksi, laita astiaan. Lisää creme fraiche ja kermaviili sekä mausteet (esim. tilliä, pippuria) Anna maustua.

note to self: täytteitä tuli aivan liian vähän. Varsinkin kalaa.

lauantai 20. tammikuuta 2018

parisuhetutoriaali

1. paripeitto.
Ajattelin sitä taas kun rupesin itsekseni ja yksikseni vaihtamaan lakanoita.
Paripeitto on kuulkaa semmoinen aviollisen mielenrauhan lähde ettei mitään määrää (paitsi jos yrittää itsekseen ja yksikseen vaihtaa lakanoita, silloin se on parisuheriesa).
Toivoimme - tai siis minä varmaan jossain romanttisessa kihlaus-/aviollishuumaannuksessa sitä ehdotin, että toivotaan - sellaista hää- tai kihlajaislahjaksi.
Ihan paras lahja; meneillään versio kolme tai ehkä neljä. Olen mennyt sekaisin laskuissa.

Me emme ole halipus-syli-nukkujia (anteeksi äiti, älä lue tätä juttua. Ihan kaiken varalta, kun en tiedä mihin tämä vielä johtaa. Eikä sinunkaan isä tarvitse lukea.).
Minuun ei saa koskea kun nukun.  Todistajalausuntojen mukaan murisen ja saatan jopa näykkäistä jos unessaolevaa minua lähentyy. (paitsi kissa)
Paripeitto pitää meidät lähekkäin.
Illalla on pakko olla niin samaa mieltä asioista, että mahtuu saman peiton alle nukkumaan.

Vierashuoneeton talous vahvistaa paripeiton vaikutusta: kun ei ole pakopaikkaa, on illan tullen oltava väleissä.



2. miten ruvetaan keskustelevaksi kumppaniksi - tätä pohdiskeli muudan lukijani
No siten että keskustellaan vaan.

Arjessa on ja kuuluukin olla arjen asioita: kuka tuo, mihin mennään, mitä tarvitaan ja kuka hakee sen mitä täytyy hakea ja tarvitaan.

Mutta arjessa on myös paljon tilaisuuksia puhua ja keskustella monesta muusta asiasta.
Miksi et tekisi sitä kotona? Vähemmällä pääsee - muuten pitää lähteä johonkin tiedostavaan keskustelupiiriin ja siitä tulee pienelle ihmiselle paineita.

Masentava, mutta harvinaisen tosi neuvo: kuuntele. Sillä tavalla ihan oikeasti.
Kysy, mitä mieltä olet. Kysy miksi. Ja sano, että onpa jännä näkökulma. (pätee myös teinien kanssa. ja lasten)



3. yhteiset jutut - yhteinen aika
Aina ei tarvita suuria eleitä, kalliita illallisia ja jännittäviä elämyksiä.
Arkiseen olemiseen mahtuu arkisia kohtaamisia.




Yksi viikonlopun kohokohdista oli lasillisen ja iltaminkälie mittainen yhteinen hetki.
Ensin luimme lehden yhdessä (tiedän, kuulostaa ällöhöpösöpöläiseltä, mutta keskustelun säkenöivä taso onneksi laskee imelyyskerrointa ponnekkaasti)

Sitten teimme piilosanan ja lähdimme takaisin kotiin ja teiniarkeen (niitä oli edelleen kolme, kaikki kotona ja luonnollisesti nälissään).



perjantai 19. tammikuuta 2018

tutoriaali: näin keskustellaan teinin kanssa

m: onko sulla paljon läksyjä ja joko teit ne?
teini: mä luulin et meillä on sopimus.
m: mikä sopimus?
teini: no ei mitään.
m: mitämitä?
teini: no ei mitään sit. anna olla.
m: mitämitä?
teini: no ei mitään.
m: mä en ymmärrä?
teini: ei mitään.
m: otetaas uusiksi. mä luulin että sä teet ensin läksyt ja sit kun ne on tehty, sä voit olla vaan.
teini: no ei mitään.


**

m: hei kolme asiaa: onko sulla tänään rankka treeni, mitä sä söisit että jaksat ja monelta sä lähdet?
teini: mmätiiä. Ihantavallinen, entiiä, samaan aikaan ku viime viikolla.

**

teini: äitihei, kun sä olit raskaana ni miten sä silloin pesit hampaat?

**

Kyllä niin olen Kaikkien Alojen ja Erityisesti Teinien Keskustelukasvatuksen Asiantuntija


torstai 18. tammikuuta 2018

Lähes Kaikkien Alojen Asiantuntija

Jonotan kirjastosta bujo-kirjaa.

On jotenkin oireellista tälle aikakaudelle että ihan kaikkeen pitää olla tutoriaali ja ohjeistus ja vinkkiviitonen - jopa tavalliseen, henkilökohtaiseen kalenterinpitoon.

Ja että se oma toiminto, olkoon vaikka sitten oma henkilökohtainen kalenteri, pitää laittaa julkiseen jakoon.

*

Koska olen Lähes Kaikkien Alojen Asiantuntija, voisin kirjoittaa tutoriaalin - onko aihe-ehdotuksia?

*

ps. #leuhkateväät
jogurttia, kaurahiutaleita ja porkkana.
Saatan muuttua hevokseksi tai ainakin oranssiksi, tällä ruokavaliolla

kuvituskuva

tiistai 16. tammikuuta 2018

#leuhkateväät 2

Maanantaina työeväänä oli lauantain ylijäämäruokaa: kasvishässäkkää ja possussoossia.
Ja koska olin tarmokkaalla tuulella ja menin treenaamaan ihan suoraan töistä, minulla oli myös treeninalkajaisvälipalaksi jogurttia.

Tiistaina työeväänä jogurtti-marja-tuorepuuro ja kasvislautanen (eikös vain kuulosta hienolta?)

viinirypäleitä, porkkanaa ja sydännäkkäri

Voiko sanoa kasvislautanen, jos siinä lautasella on teknisesti ottaen juureksia ja hedelmiä?
Juures-hedelmälautanen ei kuulosta niin metkalta.

maanantai 15. tammikuuta 2018

Irti sokerikoukusta

...vaikka sellaista ei kuulemma ole.

Kulunut syksy ja erityisesti jouluaika ajoivat minut sokerikierteeseen: mä ihan vähän vain...

Väsyneenä ja palelevana oli on oli mukava hulauttaa kuuman teen sekaan hunajaa, ottaa kyytipojaksi Pieni Makea (aka PM) ja muutenkin teki mieli herkutella.

Miksi pitäisi irroittautua sokerikoukusta (jota siis ei ole)?

Peilistä katsoo kelmeä naama, silmäpussit alkavat olla sellaista kokoluokkaa että jos en itse kompastu kohta niihin, niin joku naapuri luultavasti kumminkin.
Ja muutenkin olo on epämiellyttävän pulleroinen. Turpea. Ärtyisäkin.
En voi hyvin. jos nyt en kovin huonostikaan

Miten - keksiäkäisen naisen vinkkivitonen:

1. hankkiuduin joulun jälkeen pikavauhtia eroon kaikesta joulumakeasta.
Se ei - teinitaloudessa - ollut todellakaan mikään ongelma, nuoriso piti siitä huolen.
Vähän vastustaa se, että nuorimmaisella on heti vuodenvaihteen jälkeen synttärit ja niitä on juhlittu nyt parina viikonloppuna. Mutta talo alkaa hiljalleen olla herkkuvapaa.

2. en osta kotiin makeaa
Kun en yleensäkään osta karkkia tai herkkua, en osta jatkossakaan. Ja olen sitäpaitsi säästökuurilla tai jotain.

3. lopetin hunajan liruttamisen teehen. Otin tilalle sitruunan.
Kärsin tantaloksen tuskia, ja järjetöntä makeanhimoa erityisesti teehetkinä, mutta pysyin tiukkana. Join itsessään makeampia teitä kun oikein tuskatti, mutta enimmäkseen lisäsin teeheni hunajan sijaan sitruunamehua.
Reilu viikko meni kärvistellessä, sunnuntain kunniaksi annoin itselleni luvan juoda hunajoitua teetä.
Hillittömästä makeanhimosta huolimatta se ei enää maistunut niin suloiselta, vaan vähän ätläkkäältä.
Varma merkki siitä, että taistelussa ollaan jo paremmalla puolella, vaikka makeaa vieläkin tekee ihan sietämättömästi mieli.

4. pähkinät ja muu rouskuva
Joulunalusajan suklainen jälkkäriherkku täytyy sinnikkäästi korvata pähkinöillä tai näkkärillä.
Rapsuva suutuntuma ratkaisee paljon!

5. jälkkäriksi jogurttia
Arjessa käytän itse maustamatonta turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia.
Nuorison käyttämä tavallinen jogurtti toimii työmaalla makeana jälkiruokana.
Nuorisolle tarjoilen aterioiden yhteydessä jälkiruokaa: hedelmäsalaattia, kiisseleitä, rahkaa. Ne ovat lasten jälkiruokia - aikuisten jälkkäri on tee ja näkkäri. Voin ottaa lusikallisen maistiaisena. Hedelmäni ja marjani syön mieluummin yleensä työpäivän aikana, työeväinä, sellaisenaan.

6. hillittömimpiin sokerituskiin kohmeiset pakastemarjat
Rapsuva suutuntuma, kylmyys ja marjojen oma makeus!


Viikon tiukka vähäsokerinen linja on ollut työläs: makeannälkä on ollut lähestulkoon ympärivuorokautinen ja jäytävä seuralaiseni.
Sunnuntaina vietimme nuorimmaisen syntymäpäivien kakkososiota ja huomasin, että hillittömästä ja jatkuvasta makeannälästä huolimatta sokerihimo alkaa hiljalleen taittua: hunajainen tee ja juhlapöydän leipomukset maistuivat suussa vähän äiteliltä.
Makeaa tekee mieli, mutta todellisuus ei enää ole ihan niin herkullinen kuin mitä mielikuva.


**

Kävin lauantaina(kin) uimassa.
Päätin että käyn ainakin kaksi kertaa viikossa.

Nuori teki itselleen viikkosuunnitelmaa ja treenisuunnitelmaa.
Mietin, suhtautuisinko omaan liikuntaani vakavammin, jos ajattelisin että menen treenaamaan.

Minäkin tein kanssa hiljaa itsekseni viikkotreenisuunnitelman ja toden totta, pakkasin sunnuntaina treenikassin ja päätin että maanantaina töiden jälkeen menen treenaamaan.

Juupajuu ja saapa nähdä kuinka käy.

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

#leuhkateväät 1

No, leuhotetaan syömisillä, kun ei muutakaan leuhotettavaa ole.

Työpäiväni on senmittainen, ettei siihen kuulu lupaa poistua paikalta syömisen ajaksi, siksi työmaalla pitää aina olla eväät mukana. Ellei halua kokea tuskallista verensokeriraivokohtausta.

Vakieväisiini kuuluu teiniltä aamupalasta ylijäänyt smoothie tuunattuna.
Teinin smoothiessa on kuningatarmarjasekoitusta - siinä on kotimaisia vadelmia, joten sitä uskaltaa käyttää kuumentamattomanakin - jogurttia, rahkaa ja kaurahiutaleita.
Minä otan töihini joko smoothien jämät jälkiruuaksi, tai jos on huono eväspäivä, lisään kippooni rahkaa, jogurttia, marjoja ja puurohiutaleita; eräänlainen tuorepuuro siis.
Perjantaina kehitin mukaani lisäksi porkkanaa, viinirypäleitä ja cantaloupe-melonia.
Työmaalla kaapissa on yleensä pähkinöitä hätävaraksi ja teen kyytipojaksi.

tuorepuuro ja nakosteltavaa
#leuhkateväät perjantaina

Lauantaina oli repaleinen kotipäivä - treenejä, nuorisolla kavereita ja elokuvia ja ties mitä.
Uimasta tultua maistui lounas.

#leuhkateväät lauantaina
possusoossia, perunamuusia, kasvishässäkkää
cantaloupea ja avokadoa

Yritän opetella syömään avokadoa.
En oikein tajua sitä: se ei maistu millekään, paitsi kummalliselle ja sen suutuntuma on outo. (miten siitä voi syntyä mitään lemmenpastaa, en käsitä? tällä kokemuksella hyljäisin viipymättä ihmisen joka yrittäisi vietellä minut avokadolla, karkuun juoksisin oitis)
Kasvishässäkkään tuli tällä kerralla kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaa, makea minipaprika, pikkutomaatteja ja fetajuustoa. Ja mausteita ja vähän juustoraastetta. Kerrankin pidin niitä uunissa juuri riittävästi: olivat hyvällä tavalla al dente.

Sunnuntaina nuorison suosikkeja

#leuhkateväät sunnuntaina
kummallisennäköiset kananuggetit

Nuggetit ohuista kanaleikkeistä, leivitetty ruisjauho-mannaryynisekoituksella. Bataattiranskikset oheen.